Väistyvän puheenjohtajan terveiset

Keväällä 2014 etsimme lapselle uutta kesäharrastusta. En silloin vielä arvannut, että tuo päätös veisi minut vuoden 2015 alussa suunnistusseuran hallitukseen. Täysin pystymetsästä, ilman vuosikymmenten kokemusta lajista harrastajana tai kilpailijana.

Myös hallitustyöskentely oli minulle tuolloin melko uutta. Aiempi kokemukseni rajoittui taloyhtiön hallitukseen ja yliopiston ammattiainekerhon puheenjohtajuuteen, mutta suunnistusseuran johtaminen on oma maailmansa. Onneksi moni asia sujuu, vaikka ei tunne kaikkia lajin teknisiä yksityiskohtia kartoituksesta ratamestarityöhön. Vielä tärkeämpää on, että hallituksessa on ollut mukana osaavia ja innostavia ihmisiä, joilta olen saanut oppia valtavasti. Lämmin kiitos kaikille hallituksessa vuosina 2015–2025 toimineille.

Erityiskiitoksen ansaitsee Tuija Haavisto, joka toimi puheenjohtajana ennen minua vuosina 2015–2019. Hänen aikanaan opin rivijäsenenä paljon seuran toiminnasta ja hallinnosta, mikä teki puheenjohtajan tehtävän vastaanottamisesta vuonna 2020 huomattavasti helpompaa. Lisäksi Tuija hoiti talousasiat puheenjohtajakaudellani esimerkillisesti, mikä mahdollisti keskittymisen muihin tehtäviin ilman huolta kirjanpidon yksityiskohdista.

Aloittaessani puheenjohtajana vuoden 2020 alussa, kaikki näytti hyvältä. Torstairastit olivat usean vuoden kasvuputkessa, ja junioritoiminta oli aktiivista. Seuran toiminnan kannalta kaksi keskeistä asiaa – tulot ja uusien harrastajien saaminen lajin pariin – olivat kunnossa. Sitten maailma muuttui äkisti koronan myötä, ja jopa ulkoliikunnan harrastaminen vaikeutui hetkeksi. Vaikutukset näkyvät edelleen. Torstairastien kävijämäärät eivät ole täysin palautuneet, eikä oravapolulla olla aivan 2010-luvun tasolla. Kaikkea ei voi toki laittaa pandemian piikkiin. Seuranakin olisimme jotakin voineet tehdä toisin, mutta pienen seuran rajalliset resurssit on aina syytä muistaa.

Vaikka seurana olemme pieni, tämä ei kuitenkaan ole estänyt meitä tekemästä isojakin juttuja. Viimeisten kymmenen vuoden aikana olemme järjestäneet useita hienoja kisoja niin tossu- kuin pyöräsuunnistuksessa. Yksi uranuurtavista hetkistä oli Lempäälän Ideaparkissa vuonna 2016 järjestetty Liikekaupunkisprintti, joka oli Suomen ensimmäinen sisäsuunnistuskilpailu oikealla sprinttikartalla. Paikalla oli maan kärkisuunnistajat, ja palaute oli erinomaista. Uutta kisaakin on vuosien varrella harkittu ja myös toivottu, mutta kauppojen laajentuneet aukioloajat ovat toistaiseksi siirtäneet idean hyllylle. Ehkä seuraava versio pitäisikin olla yökisa.

Viestinnässä seuran koko ei näy samalla tavalla. Nykyään näkyvyyttä voi saada aivan eri tavalla kuin 20 vuotta sitten, ja pienikin seura voi tavoittaa laajan yleisön. Sosiaalisen median haasteena on kanavien runsaus – kaikkeen ei ole järkevää panostaa. Meille Facebook ja Instagram ovat muodostuneet luonteviksi kanaviksi, mutta niidenkin roolia tulevien hallitusten on hyvä arvioida.

Sen sijaan kartoittajien ja ratamestarien määrässä seuran koko näkyy väistämättä. Ylitarjontaa ei ole missään seurassa. Aktiivinen kartoitustoiminta on Torstairastien ja kisojen elinehto. Ja vaikka karttoja voi teettää ulkopuolisilla, pieniin kyläkisoihin ei ole järkevää tilata useiden tuhansien eurojen karttoja. Kartoitus on vaativaa työtä, josta kuuluu maksaa asianmukainen korvaus. Siksi omien kartoittajien talkoopanos on seuralle korvaamattoman arvokas.

Vaikka siirryn nyt puheenjohtajan tehtävästä takavasemmalle, seuratyö ei lopu. Uudelle puheenjohtajalle, Katariina Mahkoselle, olen luvannut antaa kaiken tarvittavan tuen. Lisäksi olen mukana järjestämässä ensi vuoden 70-vuotisjuhlakisaa. Toki sillä oletuksella, että Tarpian Suunta saa kilpailun järjestää. Tätä kirjoittaessa kilpailu ei vielä näy IRMAssa, mutta syy ei ole meissä.

Kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan. Välillä kisajärjestelyihin voi tulla mutkia matkaan tai puhelin soi yllättävistä syistä. Silti vuodet 2015–2025 ovat olleet äärimmäisen antoisia seuratoiminnan parissa. Matkan varrelta on kertynyt muistoja, kokemuksia ja uusia tuttavuuksia niin omasta seurasta kuin muualtakin. En vaihtaisi päivääkään pois.

Lajin parissa toimiminen jatkuu – rooli vain muuttuu.

Arto Laamanen
Tarpian Suunnan pj. 2020-2025